Hyvää isänpäivää (kaikille asianosaisille)

Loppuvuoden pimeyttä valaisemassa on erilaisia juhlia: tänään isänpäivä, kohta itsenäisyyspäivä ja lopulta joulu – koti, isänmaa, uskonto. Ei ihme että marras-, joulukuu on niin masentavaa aikaa. Mille tahansa juhlapäivälle voi tietysti itse luoda uuden tulkinnan jonka mukaisesti sitä viettää (näinhän ”pakanallisista” juhlista tuli kristillisiä pyhiä). Ehdotankin, että isänpäivänä juhlistetaan miehiä, jotka tulivat vahingossa isäksi ja pakoilivat vastuutaan, itsenäisyyspäivänä puolestaan leireille kuolleita punavankeja (ja mahdollisesti myös Suomen Neuvostoliittoon palauttamia toisinajattelijoita). Joulu sitävastoin on ajautunut niin kauas uskonnosta, että sille ei enää tarvitse keksiä uusia sisältöjä. Pysyköön alkoholismin, ylensyönnin ja materialismin juhlana.